»Unless such a big-money
idea actually comes to fruition, it looks like the record business is doomed.
The music business, however, has a bright future. »
Appetite for
Self-Destruction (2009) kertoo levy-busineksen noususta vinyylien aikana, CD:n
kulta-ajasta ja lopulta tuhosta, kun se ei kyennyt sopeutumaan
digitaalitekniikkaan, joka leikkasi musiikin tuottamisen ja jakelun kustannukset
pois. Levybusineksen strategia haastaa oikeuteen satunnaisia asiakkaitaan, ei
ollut mitenkään erityisen kannatettava tapa hoitaa suhteitaan artisteihin ja
musiikin kuuntelijoihin.
Vaikka levyteollisuus on
busineksenä alavireistä, niin musiikilla on silti valoisa tulevaisuus, mikäli
artistit vain toimivat asiassa aktiivisesti ja pitävät oikeudet musiikkiinsa itsellään.
Kirja oli sellaisenaan ihan kelpoisesti kirjoitettu historiikki levybusineksesta,
muttei mitään sen enempää. Nykyään sillä, että kritisoidaan kapitalisteja
ahneudesta, ei enää ansaita tähtiä, vaan pitäisi olla enemmänkin ajatuksia
taustalla. Mutta kenties tämä kertoo siitä, että kirja on vanha, julkaistu
tammikuussa 2009, joten maailma on kehittynyt siitä jo eteenpäin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti